Helsingin Sanomissa kerrottiin eilen vastenmielisestä ilmiöstä. Nykyään tuntuu olevan trendikästä, että lapsille annetaan kasteessa kovin erikoinen ja hieno nimi. Artikkelissa esiintyy viisivuotias lettipää, jota vanhemmat ovat paiskanneet kolmella ihqun persoonallisella nimellä. Nuori neito on nimeltään Kissanminttu Inka Hunaja.
Ymmärrän jollain tasolla halun erottua. Kaikkihan haluavat olla normaaleja, ja kukaan ei halua olla tavallinen. Hesarissa tästä erikoisuuden tavoittelusta käytettiin esimerkkinä myös sosiaalista mediaa: alleviivaavathan erilaiset Facebook-profiilitkin halua erottua.
Silti käsitä, miksi erikoisuutta pitää tavoitella oman jälkikasvun ja varsinkin niin väsyneen asian kun etunimen kautta. Onko Kissanmintulla elämässään paremmat menestymisen mahdollisuudet kuin vaikkapa Maijalla?
Ilmeisesti.
Annika
tiistai 23. helmikuuta 2010
sunnuntai 21. helmikuuta 2010
Tapahtui Tallinnassa
Annika, Annikan sisko ja minä olimme viettämässä viikonloppua Tallinnassa. Rakastamme laulamista yli kaiken ja riemua riitti, sillä hotellin baarista löytyi toinenkin laulava seurue. Henkilökuntaakin vain hymyilytti, kun repertuaaria riitti Maamme-laulusta ja virsistä lähtien, eikä kaukana hotellihuoneista sijaitsevan baarin riemusta ollut kenellekään haittaa.
Puolenyön aikaan poistuimme siivosti baarista. Portaikossa ehdimme tasan yhden lauseen verran vielä iloisesti laulaa luikauttaa, kun jostain ilmestyi havukasaa muistuttava hapannaamainen nainen. Sen näköinen, että jokainen terve mies, jolla on sen näköinen vaimo, kävisi vieraissa. Sitruunan syönyt havukasa tiedusteli: "Mikä on teidän huoneenne numero? Minä olen tullut tänne lasteni kanssa, ja me haluamme olla rauhassa!"
Tiedoksenne, havukasat ja muut jonnekin makaronilaatikon, ruskeiden Sloggien ja Salattujen elämien väliin mädänneet nipottavat perheenäidit: Lapsia varten on rakennettu Hoplopit, Puuhamaat ja Huimalat. Menkää sinne, ja pysykää siellä. En minäkään halua teitä samaan hotelliin, saatika naapurihuoneeseen.
Krisse
Puolenyön aikaan poistuimme siivosti baarista. Portaikossa ehdimme tasan yhden lauseen verran vielä iloisesti laulaa luikauttaa, kun jostain ilmestyi havukasaa muistuttava hapannaamainen nainen. Sen näköinen, että jokainen terve mies, jolla on sen näköinen vaimo, kävisi vieraissa. Sitruunan syönyt havukasa tiedusteli: "Mikä on teidän huoneenne numero? Minä olen tullut tänne lasteni kanssa, ja me haluamme olla rauhassa!"
Tiedoksenne, havukasat ja muut jonnekin makaronilaatikon, ruskeiden Sloggien ja Salattujen elämien väliin mädänneet nipottavat perheenäidit: Lapsia varten on rakennettu Hoplopit, Puuhamaat ja Huimalat. Menkää sinne, ja pysykää siellä. En minäkään halua teitä samaan hotelliin, saatika naapurihuoneeseen.
Krisse
tiistai 9. helmikuuta 2010
Naiset palkkakuopissaan
Naisen euro on niin ja niin vähän miehen eurosta. Näinhän meille on moneen kertaan
kerrottu.
Tänään työelämässä tuli vastaan taas konkreettinen todiste siitä, että näin on ja näin tulee olemaan. Eikä vähiten voi syyttää naisia itseään.
Työhaastatteluun saapui nuori särmä nainen, jolla oli asenne kohdillaan ja hyvät mahdollisuudet tulla palkatuksi. Osasi kehuakin itseään, eikä ollut liian vaatimaton osaamisessaan. Mutta sitten tuli hetki, kun piti tiedustella palkkatoivetta. Tyttö ilmoitti silmää räpäyttämättä summan, joka oli yli puolet pienempi kuin mitä alallamme vastaavissa tehtävissä tienataan.
Teki mieli sanoa, että tyhjän saa pyytämättäkin. Miehet sen sijaan useimmiten tietävät, että jos pyytää miljoonan, niin voi saada tonnin.
Annika
kerrottu.
Tänään työelämässä tuli vastaan taas konkreettinen todiste siitä, että näin on ja näin tulee olemaan. Eikä vähiten voi syyttää naisia itseään.
Työhaastatteluun saapui nuori särmä nainen, jolla oli asenne kohdillaan ja hyvät mahdollisuudet tulla palkatuksi. Osasi kehuakin itseään, eikä ollut liian vaatimaton osaamisessaan. Mutta sitten tuli hetki, kun piti tiedustella palkkatoivetta. Tyttö ilmoitti silmää räpäyttämättä summan, joka oli yli puolet pienempi kuin mitä alallamme vastaavissa tehtävissä tienataan.
Teki mieli sanoa, että tyhjän saa pyytämättäkin. Miehet sen sijaan useimmiten tietävät, että jos pyytää miljoonan, niin voi saada tonnin.
Annika
tiistai 19. tammikuuta 2010
Vielä naisen paikasta
Krisse kirjoitti Paula Lehtomäen valinnasta jättäytyä pois Keskustan puoluejohtajaäänestyksestä. Minusta oli hienoa, että Krisse jaksoi esittää asiaan liittyviä kysymyksiä, sillä itse olen lähinnä vain raivoissani.
Minusta Lehtomäen ratkaisu on raukkamainen, vanhanaikainen ja totaalinen tyrmäys kaikille mahdollisille toiveille tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Viimeinen niitti oli Lehtomäen lausahdus Suomenmaan kolumnissa: kysyttäessä mikseivät Kataista hidasta kotona olevat pienet lapset, Lehtomäki vastasi: ”Jyrki Kataisella on vaimo, mutta minulla ei.”
Sillä lailla. Ilmeisesti lastenhoito on jotain niin ihmeellistä, ettei siihen sitten kuitenkaan mies pysty. Melkoinen tasa-arvolausunto sekin.
Lisäksi minua vituttaa suunnattomasti se, että Lehtomäki on vaalien alla ja mediakuvassaan hyvin mielellään profiloitunut nimenomaan nuorena naisena ja nuorten urasta haaveilevien naisten esikuvana. Viimeistään tällä tempulla hän kuitenkin todisti, että väitteet kepulaisten edustamasta jämähtäneen konservatiivisesta maailmankuvasta toteutuvat erinomaisen hyvin myös puolueen naisten keskuudessa.
Annika
Minusta Lehtomäen ratkaisu on raukkamainen, vanhanaikainen ja totaalinen tyrmäys kaikille mahdollisille toiveille tasa-arvoisesta yhteiskunnasta. Viimeinen niitti oli Lehtomäen lausahdus Suomenmaan kolumnissa: kysyttäessä mikseivät Kataista hidasta kotona olevat pienet lapset, Lehtomäki vastasi: ”Jyrki Kataisella on vaimo, mutta minulla ei.”
Sillä lailla. Ilmeisesti lastenhoito on jotain niin ihmeellistä, ettei siihen sitten kuitenkaan mies pysty. Melkoinen tasa-arvolausunto sekin.
Lisäksi minua vituttaa suunnattomasti se, että Lehtomäki on vaalien alla ja mediakuvassaan hyvin mielellään profiloitunut nimenomaan nuorena naisena ja nuorten urasta haaveilevien naisten esikuvana. Viimeistään tällä tempulla hän kuitenkin todisti, että väitteet kepulaisten edustamasta jämähtäneen konservatiivisesta maailmankuvasta toteutuvat erinomaisen hyvin myös puolueen naisten keskuudessa.
Annika
lauantai 16. tammikuuta 2010
Naisen paikka
Paula Lehtomäki ei mielestäni ole erityisen kiinnostava henkilö, mutta tänään jäin pohtimaan hänen ratkaisuaan olla osallistumatta Keskustan puheenjohtajakisaan, koska haluaa olla myös lastensa kanssa.
Ratkaisu sinänsä on ymmärrettävä - en ole koskaan käsittänyt, miksi lapsia hankitaan, jos heidän kanssaan ei halua viettää aikaa.
Mutta missä on vika, jos ns. tasa-arvoyhteiskunnassa kunnianhimoinen nainen jättää vaikutusvaltaisemmat hommat muille, koska muuten ei ehdi olemaan lainkaan lastensa kanssa? Miksi kataiset ja stubbit pyyhältävät ympäri maailmaa, vaikka kotona odottavat pienet lapset? Miksi Lehtomäen - tai vaikkapa Sari Sarkomaan - mies ei jäänyt kotiin hoitamaan lapsia? Noudattavatko nämä naiset vain puolueidensa perinteisiä perhearvoja miettimättä, mitä itse oikeasti haluavat?
Vai voiko todella olla mahdollista, että tämäntyyppinen asia on selitettävissä ennemmin biologisilla kuin yhteiskunnallis-historiallisilla tekijöillä? Onko niin, että toisin kuin miehet, nainen ei koskaan pysty yhdistämään uraa ja perhettä, ilman että toinen kärsii? Jos näin on, niin silloinhan tasa-arvoinen yhteiskunta on aika mahdoton tavoite, jos vaikutusvaltaisilta paikoilta puuttuvat nyt ja tulevaisuudessa käytännössä kaikki 25-50-vuotiaat naiset.
Miten oikein on? Kertokaa hyvät ihmiset. Minä en tiedä.
Krisse
Ratkaisu sinänsä on ymmärrettävä - en ole koskaan käsittänyt, miksi lapsia hankitaan, jos heidän kanssaan ei halua viettää aikaa.
Mutta missä on vika, jos ns. tasa-arvoyhteiskunnassa kunnianhimoinen nainen jättää vaikutusvaltaisemmat hommat muille, koska muuten ei ehdi olemaan lainkaan lastensa kanssa? Miksi kataiset ja stubbit pyyhältävät ympäri maailmaa, vaikka kotona odottavat pienet lapset? Miksi Lehtomäen - tai vaikkapa Sari Sarkomaan - mies ei jäänyt kotiin hoitamaan lapsia? Noudattavatko nämä naiset vain puolueidensa perinteisiä perhearvoja miettimättä, mitä itse oikeasti haluavat?
Vai voiko todella olla mahdollista, että tämäntyyppinen asia on selitettävissä ennemmin biologisilla kuin yhteiskunnallis-historiallisilla tekijöillä? Onko niin, että toisin kuin miehet, nainen ei koskaan pysty yhdistämään uraa ja perhettä, ilman että toinen kärsii? Jos näin on, niin silloinhan tasa-arvoinen yhteiskunta on aika mahdoton tavoite, jos vaikutusvaltaisilta paikoilta puuttuvat nyt ja tulevaisuudessa käytännössä kaikki 25-50-vuotiaat naiset.
Miten oikein on? Kertokaa hyvät ihmiset. Minä en tiedä.
Krisse
keskiviikko 13. tammikuuta 2010
Puumat
Viime syksynä joku idiootti lanseerasi käsitteen "puuma", jolla viitataan vanhempaan naiseen, jolla on itseään huomattavasti nuorempi mies. Puuman arkkityyppejä naistenlehdissä edustavat sellaiset starbat kuin Demi Moore, Madonna ja Sinkkuelämän Samantha.
Käsittääkseni nuorta naista jahtaavalle miehelle ei ole kehitetty mitään ilmiötä kuvaavaa sanaa, vaikka tätä on tapahtunut kautta aikojen. Päinvastoin, on ihan tavallista, että eduskunnan puhemies nai omia lapsiaan nuoremman naikkosen, mikäs siinä.
Annikan uusi mies on Annikaa kokonaista viisi vuotta nuorempi. Kyllä tästä on muun muassa työpaikan miehillä riemua riittänyt. Tällä muutaman vuoden ikäerolla Annika saa leikkisästi kuulla olevansa ties mikä pantteri, välillä myös kehdonryöstäjä ja lapsiinsekaantuja. Uutta miestä kuvaamaan on kehitetty termejä vonkale, pentu ja nuorikko.
Helvetin hauskaa. Ei voi muuta sanoa.
Annika
Käsittääkseni nuorta naista jahtaavalle miehelle ei ole kehitetty mitään ilmiötä kuvaavaa sanaa, vaikka tätä on tapahtunut kautta aikojen. Päinvastoin, on ihan tavallista, että eduskunnan puhemies nai omia lapsiaan nuoremman naikkosen, mikäs siinä.
Annikan uusi mies on Annikaa kokonaista viisi vuotta nuorempi. Kyllä tästä on muun muassa työpaikan miehillä riemua riittänyt. Tällä muutaman vuoden ikäerolla Annika saa leikkisästi kuulla olevansa ties mikä pantteri, välillä myös kehdonryöstäjä ja lapsiinsekaantuja. Uutta miestä kuvaamaan on kehitetty termejä vonkale, pentu ja nuorikko.
Helvetin hauskaa. Ei voi muuta sanoa.
Annika
maanantai 4. tammikuuta 2010
Valuvika
Sellon ampumisjutun jälkeen keskustelupalstat ovat täyttyneet maahanmuuttovastaisesta argumentoinnista. Äkkiä on unohtunut sekin tosiseikka, että edelliset joukkoräiskimisistä vastanneet henkilöt ovat olleet ihan puhtaasti arjalaista verta olevia Suomen kansalaisia.
Tosiasiassa Sellon tapauksessa ei ole kyse kansallisuudesta, vaan siitä faktasta, että osaa miehistä vaivaa sairaalloinen omistushalu riippumatta kansallisuudesta, yhteiskunnasta, kulttuurista tai mistään sellaisesta seikasta, jolla väkivaltaista käyttäytymistä yleensä selitetään. Näiden miesten periaatteena on, että jos en minä tuota naista saa, niin sitten ei saa kukaan muukaan. Parhaassa tapauksessa mukana tapetaan esimerkiksi lapset.
Oletteko koskaan kuulleet naisesta, joka mustasukkaisuudessaan tappaa entisen puolisona ja siinä sivussa vielä ulkopuolisia? En minäkään.
Sen sijaan osa miehistä toimii näin kaikkialla kaikissa maanosissa.
Suomessa kymmenet naiset kuolevat vuodessa puolisonsa tappamina, monesta muusta maasta puhumattakaan.
Tämä ei selity muulla kuin sillä, että osassa miehistä on jokin perustavaa laatua oleva valuvika. Jos joku tieteentekijä tämän vian löytäisi ja vieläpä lääkkeen siihen, niin siinä olisi aihetta kaikkiin maailman Nobel- ynnä muihin palkintoihin.
Krisse
Tosiasiassa Sellon tapauksessa ei ole kyse kansallisuudesta, vaan siitä faktasta, että osaa miehistä vaivaa sairaalloinen omistushalu riippumatta kansallisuudesta, yhteiskunnasta, kulttuurista tai mistään sellaisesta seikasta, jolla väkivaltaista käyttäytymistä yleensä selitetään. Näiden miesten periaatteena on, että jos en minä tuota naista saa, niin sitten ei saa kukaan muukaan. Parhaassa tapauksessa mukana tapetaan esimerkiksi lapset.
Oletteko koskaan kuulleet naisesta, joka mustasukkaisuudessaan tappaa entisen puolisona ja siinä sivussa vielä ulkopuolisia? En minäkään.
Sen sijaan osa miehistä toimii näin kaikkialla kaikissa maanosissa.
Suomessa kymmenet naiset kuolevat vuodessa puolisonsa tappamina, monesta muusta maasta puhumattakaan.
Tämä ei selity muulla kuin sillä, että osassa miehistä on jokin perustavaa laatua oleva valuvika. Jos joku tieteentekijä tämän vian löytäisi ja vieläpä lääkkeen siihen, niin siinä olisi aihetta kaikkiin maailman Nobel- ynnä muihin palkintoihin.
Krisse
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)