Annika, Annikan sisko ja minä olimme viettämässä viikonloppua Tallinnassa. Rakastamme laulamista yli kaiken ja riemua riitti, sillä hotellin baarista löytyi toinenkin laulava seurue. Henkilökuntaakin vain hymyilytti, kun repertuaaria riitti Maamme-laulusta ja virsistä lähtien, eikä kaukana hotellihuoneista sijaitsevan baarin riemusta ollut kenellekään haittaa.
Puolenyön aikaan poistuimme siivosti baarista. Portaikossa ehdimme tasan yhden lauseen verran vielä iloisesti laulaa luikauttaa, kun jostain ilmestyi havukasaa muistuttava hapannaamainen nainen. Sen näköinen, että jokainen terve mies, jolla on sen näköinen vaimo, kävisi vieraissa. Sitruunan syönyt havukasa tiedusteli: "Mikä on teidän huoneenne numero? Minä olen tullut tänne lasteni kanssa, ja me haluamme olla rauhassa!"
Tiedoksenne, havukasat ja muut jonnekin makaronilaatikon, ruskeiden Sloggien ja Salattujen elämien väliin mädänneet nipottavat perheenäidit: Lapsia varten on rakennettu Hoplopit, Puuhamaat ja Huimalat. Menkää sinne, ja pysykää siellä. En minäkään halua teitä samaan hotelliin, saatika naapurihuoneeseen.
Krisse
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti