maanantai 29. marraskuuta 2010

Kun hormonit jyräävät järjen

Työkaverillani on pitkään ollut vauvakuume. Jo teini-ikäisestä asti hän on ollut sitä mieltä, että koittaa päivä, jolloin hän saa lapsia. Lapsista on puhuttu ja haaveiltu siis jo vuosikausia, ja viime vuosina yhä enenevässä määrin.

Kuumeen nousu on toki ymmärrettävää siinä kohtaa, kun ikä alkaa kolmosella ja vuosia kertyy. Kumppaneistakaan ei ole ollut pulaa, viime vuosien aikana poikaystäviä on ollut muutama pidemmänkin aikaa, ja jokaisen kanssa seksiä on harrastettu ilman ehkäisyä, luonnollisesti. Edellisen pidemmän suhteen kariuduttua taktiikkaa on kuitenkin muutettu. Nyt lasta yritetään lähes jokaisen vastaantulijan kanssa.

Tuttavani tämänhetkinen ”suhde” on kestänyt viikon, ja nyt hän odottaa jo innoissaan hetkeä, jolloin voi tehdä raskaustestin. Omaan käsityskykyyni ei mahdu, että jos lapsen haluaa enemmän kuin miehen, niin eikö kannattaisi hyödyntää turvallisesti yksinäisille naisille suunnattuja hedelmöityshoitoja? Siinä ainakin vaara, että tulee sitoutuneeksi johonkin mielipuoleen loppuiäkseen on pienempi. Niin, ja kai jollain saattaisi käydä mielessä sukupuolitauditkin... ehkä?


Annika

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti