torstai 9. joulukuuta 2010

Sivistysvaltion ihmeitä

Suomen valtionkirkon ongelmia voi joissain tilanteissa jollain tavalla ymmärtää, vaikkei hyväksyä voikaan. Jos kirkko on kaksi tuhatta vuotta vihkinyt vain miehiä ja naisia keskenään, on ymmärrettävää, että konservatiivisiipi taistelee vastaan, kun homoille aiotaan antaa ihmisoikeudet. Ja naispappeuden vastustamisessa ei sinänsä ole mitään ihmeellistä: maailma on kautta aikojen ollut täynnä miehiä, jotka ovat sitä mieltä, että naiset on syytä vaientaa jonnekin hellan, lasten ja nyrkin välimaastoon.

Mutta tänään tuli taas vastaan aihe, jota on mahdotonta ymmärtää. ”Rippisalaisuus taipuu lapsen etuun pedofiliatapauksissa”, otsikoi HS. Toisin kuin tähän saakka, ”lapsen suojelu on tästä lähin ensisijainen myös rippitilanteissa”, Kirkon tiedotuskeskus kertoo.

Miten on mahdollista, että tällaisesta aiheesta keskustellaan vasta vuonna 2010? Kuinka länsimaisessa sivistysvaltiossa voi olla mahdollista, että papit ovat tähän saakka saaneet rauhassa suojella pedofiileja ja antaa näiden jatkaa lasten raiskaamista? Miksi yksikään pappi ei ole nostanut tätä aihetta aiemmin julkisuuteen?

Puhumattakaan tietysti siitä kysymyksestä, kuinka monta lasten hyväksikäyttötapausta on kirkon suojissa sattunut, ja aiotaanko näitä edes koskaan mitenkään selvittää.

Vaan eipä katumusta teeskentelevillä ja synninpäästöä kaipaavilla pedofiileilla ole hätää edelleenkään, sen kun vaihtavat kirkkokuntaa. ”Ortodoksikirkko ei muuta rippisalaisuuskäytäntöään”, lohduttaa arkkipiispa Leo.

Krisse

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti